Fwa Rezistans Agrikòl: Yon Kafou Inite kote Tout Jenerasyon Rankontre
Fwa rezistans agrikòl la, òganize pa Gwoup Eritaj, se plis pase yon senp evènman: se yon reyinyon lavi, kilti ak espwa kote tout jenerasyon jwenn plas yo. Pandan kèk jou, espas la tounen yon vrè kafou kote granmoun, jèn ak timoun vin pataje eksperyans, aprann youn nan men lòt, epi selebre richès tè a.
Nan fwa sa a, peyizan yo pote pwodwi yo avèk fyète: mayi, pwa, legim, fwi ak anpil lòt richès natirèl ki soti dirèkteman nan tè a. Se pa sèlman pou vann, men tou pou montre enpòtans agrikilti nan lavi nou ak nan devlopman peyi a. Jèn yo, bò kote pa yo, vini ak inovasyon, nouvo teknik ak lide fre ki ka ede agrikilti a avanse.
Fwa a kreye tou yon espas dyalòg kote moun ka reflechi sou defi agrikòl yo ap fè fas, tankou chanjman klimatik, mank sipò, ak kestyon sekirite alimantè. Men pi bèl bagay la, se lespri solidarite ki pran plas: moun yo ankouraje youn lòt, pataje konesans, epi bati espwa ansanm.
Gwoup Eritaj rive mete sou pye yon inisyativ ki raple nou ke agrikilti se pa sèlman yon aktivite ekonomik, men li se rasin idantite nou. Lè tout jenerasyon mete tèt yo ansanm konsa, yo montre ke lavni peyi a kapab grandi sou baz travay tè a, respè pou tradisyon, ak ouvèti sou inovasyon.
Fwa rezistans agrikòl la se yon senbòl rezilyans, inite ak lanmou pou tè Ayiti.
Fwa rezistans agrikòl la, òganize pa Gwoup Eritaj, se plis pase yon senp evènman: se yon reyinyon lavi, kilti ak espwa kote tout jenerasyon jwenn plas yo. Pandan kèk jou, espas la tounen yon vrè kafou kote granmoun, jèn ak timoun vin pataje eksperyans, aprann youn nan men lòt, epi selebre richès tè a.
Nan fwa sa a, peyizan yo pote pwodwi yo avèk fyète: mayi, pwa, legim, fwi ak anpil lòt richès natirèl ki soti dirèkteman nan tè a. Se pa sèlman pou vann, men tou pou montre enpòtans agrikilti nan lavi nou ak nan devlopman peyi a. Jèn yo, bò kote pa yo, vini ak inovasyon, nouvo teknik ak lide fre ki ka ede agrikilti a avanse.
Fwa a kreye tou yon espas dyalòg kote moun ka reflechi sou defi agrikòl yo ap fè fas, tankou chanjman klimatik, mank sipò, ak kestyon sekirite alimantè. Men pi bèl bagay la, se lespri solidarite ki pran plas: moun yo ankouraje youn lòt, pataje konesans, epi bati espwa ansanm.
Gwoup Eritaj rive mete sou pye yon inisyativ ki raple nou ke agrikilti se pa sèlman yon aktivite ekonomik, men li se rasin idantite nou. Lè tout jenerasyon mete tèt yo ansanm konsa, yo montre ke lavni peyi a kapab grandi sou baz travay tè a, respè pou tradisyon, ak ouvèti sou inovasyon.
Fwa rezistans agrikòl la se yon senbòl rezilyans, inite ak lanmou pou tè Ayiti.
Par: Allan Altero
contact@directinfohaiti.com
